1. Elokuu! Uskomatonta!
Syksyisen sateista. Taas vähän huono olo eilisen piikkipäivän jälkeen.
Näin että joku etsii 2-v collielleen uutta kotia Tori.fi:ssä ja minusta tuntui tosi pahalta. Minun mielestä on monta paljon asiallisempaa paikkaa etsiä ystävälle uusi koti. :(
Evira tutkii koiranpentujen kuolinsyytä - linkki siihen. Kannattaa olla varovainen astutettavien ja odottavien äitien ja pentujen kanssa!
2. Mukavaa ja helteistä (luvattu täälläpäin) viikonloppua kaikille!
Tässä Ilona ja Emil lenkillä märässä metsässä. :)
3. Ja lämmintä riittää!
Tänään metsälenkillä oli polusta pari metriä sivussa olevalla puunoksalla roikkumassa jonkun suuri musta villapaita, Emil ja Ilona kun näkivät - heti veto sinne haistelemaan häntä heiluen. Oli mukava nähdä ettei pelottanut!
Olen ajatellut jos saisi vietyä nyt syksyllä - ainakin Ilonan - luonnetestiin.
Olen järkyttynyt!
Humalainen tuntematon mies - ei asu ainakaan missään lähitaloissa, tunnen melkein kaikki kun olen asunut kohta 30v tässä, tuli pihaan uhoamaan koirien haukusta ja kuinka ne haukkuvat kun hän menee koiransa kanssa ohi (kai, olin niin järkyttynyt hänen uhoamisestaan etten muista kaikkea) ...sanoi jos eivät lopeta niin hän tulee ne lopettamaan ja haukkui minut siinä samassa...(ehkä lopettaa minut samalla)
Sanoin että odota vähän haen kameran ja otan sinusta kuvan että voin ilmoittaa tarvittaessa poliisille (yksi muuten asuu yhden talon päässä minusta), niin lähti menemään ja ennenkuin sain portin auki niin oli jo menossa kauempana, jatkoi uhoamistaan, mutta sain jonkinlaiset kuvat vaikka kädet tärisivät järkytyksestä.
Todella kyllä pelottaa nyt. Tässä kuvat uhkailijasta.                                                                                            Tunteeko kukaan?
4. Olen puhunut neljän eri naapurin kanssa, eikä kukaan tunnista miestä eikä myöskään lähikaupan myyjät. Olen nyt aikalaisen varma että tyyppi ei asu näissä Metsäpellontien omakotitaloissa.
Teddystä uusia kuvia. :) ' Poika tammen varjojen katveessa
Jotkut pk collieiden omistajat tykkäävät leikata koiriensa turkin pois kesäksi, kokonaan tai osittain.
Tässä joku asiaa pohtinut on kirjoittanut mielipteitään asiasta - joihin on helppo yhtyä.
1. Turkin kasvun hitaus
Jotta koiran turkin ajelusta voitaisiin sanoa olevan sanottavaa hyötyä viilennyksen kannalta, edellyttäisi se koiran ajelemista lähestulkoon kaljuksi. Pelkkä pitkien karvojen lyhentäminen vaikkapa collietyyppisillä koirilla tuskin auttaa paljoakaan, koska silloinhan niille jää vielä pohjavilla (joka toimii eristeenä - ja suojaa siten muuten sekä kylmältä, että kuumalta) jäljelle. Kaljuksi ajelu puolestaan tarkoittaisi sitä, että koira joutuu kasvattamaan turkkinsa syksyyn mennessä kokonaan takaisin, mikä ei olekaan ihan helppo homma.

Veikkaanpa, että aika harva kesän alussa ajeltu koira ehtii saada kunnolla turkkinsa takaisin ennen ilmojen kylmenemistä, joten siinä on minusta jo riittävästi syytä olla ajelematta koiraa kesäksi. Suomen kesä on kuitenkin talveen verrattuna todella lyhyt ja kylmyyttä riittää lämpöisiä kelejä enemmän. Ja kuten joku tuossa jo mainitsikin: Kylmyys voi yllättää myös kesällä!

2. Turkin laatu voi muuttua ajelun vuoksi
Olen kuullut ja lukenut lukuisista tapauksista, joissa lyhyeksi ajelu on suoraan sanoen pilannut koiran turkin. Enkä nyt tarkoita tällä pelkästään sitä, että turkki muuttuisi "ruman" näköiseksi/rotumääritelmän vastaiseksi (esim. suora turkki menee laineille tms.). Ajelu voi nimittäin myös muuttaa turkin laatua siten, että siitä tulee esimerkiksi aiempaa pidempi, pehmeämpi, helpommin takkuuntuva ja herkemmin likaantuva.

Eli hyvää tarkoittava turkin ajelu saattaakin tosiasiassa aiheuttaa sen, että jatkossa koiran turkki on todella työläs hoidettava. Monilla nypittävillä roduilla koneella ajelu aiheuttaa sen, ettei koiraa enää sen jälkeen pystytä nyppimään, koska kasvavan turkin "koostumus" muuttuu niin erilaiseksi.

3. Turkki ei pidä koiraa ainoastaan lämpimänä
Koiran turkilla on muitakin tehtäviä kuin vain kylmältä suojaaminen, mutta tämä tuntuu ihmisiltä usein unohtuvan. Se mm. suojaa koiran ihoa ulkoisilta rasituksilta, kuten auringonpaisteelta (ihon palaminen, vrt. ihmisen vaatteet), erilaisilta nirhaumilta (esim. toisten koirien kanssa leikkiessä), kosteudelta, sekä loisilta ja muilta ötököiltä (huono puoli tiheässä turkissa on tosin se, ettei sinne tarttuneita loisia välttämättä havaitse niin helposti kuin lyhyestä/ohuemmasta turkista).

Myös minä olen kuullut tuosta, että turkki voi itse asiassa myös suojata koiraa kuumalta sen sijaan, että vain läkähdyttäisi sitä. Ja syykin on todennäköisesti kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että siinä missä koiran turkki toimii eristeenä kylmälle, se suojaa samalla tavalla myös liialta kuumuudelta. Yksilökohtaisia eroja tosin varmasti löytyy eri koirien ja turkinlaatujen väliltä.

4. Vaihtoehtojakin on
Koiran oloa voi kesäkuumalla helpottaa niin monin eri tavoin, etten tosiaan näe karvojen ajelua tarpeelliseksi (tai edes kovin hyödylliseksi viilentämisen kannalta, perusteet voi lukea ylemmistä kohdista) - ainakaan oman rotuni kohdalla.

Suurin osa viilennyskikoista on taidettukin jo mainita tässä keskustelussa, mutta laitetaan nyt kertauksen vuoksi vielä muutama: Riittävä veden saanti, mahdollisuus maata varjossa, ei ulkoilua kuumimpaan vuorokauden aikaan, olon viilentäminen uimalla tai vedellä valelemalla, asunnon tuulettaminen riittävän usein jne.

Monilla koirilla myös tuo karvanlähtöaika sattuu sopivasti kevääseen, joten koira saa muutenkin kesäksi ylleen kevyemmän ja viileämmän turkin, joten miksi sitä pitäisi vielä ruveta siitä vähentämään? Mielestäni turkin ajelun haitat olisivat hyötyjä huomattavasti suuremmat, joten Nala saanee jatkossakin porskuttaa kesäisin "täysissä pukeissa".

Taas pelästyin kamalasti; koirat haukkuivat varoitushaukkua ja menin ulos  - otin kameran heti mukaan tällä kertaa - ja ei ole todellista, koiratarhan portilla seisoi taas vieras mies, mutta tällä kertaa hymy komeilla kasvoillaan ja kysyi puhunko englantia. Olisi ollut halukas pesemään talon katon tms. pikkuhommia. Kieltäydyin vaikka katto tarvitsisikin pesua. :) Hän kohteliasti toivotti hyvää päivän jatkoa ja vielä mennessään huikkasi: you have very beautifull dogs. Jätti kuitenkin käyntikortin, se sanoo että olisivat norjalaisia poikia?
Ei tee hyvää minun korkealla heittelevälle verenpaineelle. On ollut mittari lainassa ja olen mittaillut pienin väliajoin ja ei hyvältä näytä. Huomenna täytyy mennä mittari palauttamaan ja saa nähdä saanko siihenkin lääkkeet.
Jospa nyt loppuilta menisi rauhallisesti, olen pompannut pystyyn joka kerta kun kuuluu inahduskin koirien suusta. Kovin ovat olleet hiljaisia tänään, ei kukaan jaksa liikkua tällä helteellä.
5. Täällä tapahtuu, ei tänään mitään kummempia paitsi palautin verenpainemittarin ja vielä katsellaan, olen 'raja-arvo'. Kumpa saisi painoa pois!
Lenkillä ollessa yksi perhe ihasteli Teddyä ja siitä kehkeytyi pidempi juttutuokio, kertoivat mm. että meidän takana metsässä oli lauantaina metsäpalon alku. Sattuivat paikalle ja tuli oli jo joitain metrejä levinnyt, palokunnalla oli vaikeuksia päästä paikalle autolla, olivat joutuneet mönkijällä viemään sinne vettä. Meidän kodin takana on lasten leikkipuisto ja sen takana heti on pieni metsikkö eli varmaan hyvin alle sata metriä palopaikasta meillekkin.
Ihmettelinkin suuresti sunnuntaina kun käveltiin siellä että mistä niin voimakas palaneen käry tuli. Epäilivät että joku joukko oli siellä pitänyt nuotiota,
tulipa mieleen jos se uhkailija tyyppikin oli yksi niistä?
8. Ulkona niin kuuman kosteaa - kuin puusaunassa - ettei jaksa tehdä mitään. Kosteusprosentti 79.
Olen seurannut brittien Big Brotheria - etten täysin unohtaisi kieltä - on eroa suomalaisiin nuoriin ( joita olen Suomen BB:ssä katsellut jonkun vuoden) jossain määrin, siellä ei pahemmin kiroilla eikä olla humalassa. Mistähän johtuu?
Olen muuten hukannut pinon vanhoja colliesanomia, Satu M. olisi halunnut niistä mahdollisia tuloksia ja aloin niitä etsiä, mutta en löydä mistään.
Miten ne voivat hävitä? Ikäkö alkaa tehdä tepposia? Hah! Täytyy myöntää että hävitän aika usein tavaroita...
10. Onnistuttiin saamaan oikein kaatosade niskaan tänään, ja eikö se olekin karman laki että ollaan kotonta juuri kauimmassa kohdassa. :)
Sain luonnetestipaikan Tuusulaan 25.8  Ilonalle ja Merja T. sai myös collielleen Ainolle, joten mennään sitten yhdessä. Ajatuskin jo jännittää kivasti.
12. Kiitos Sirpa-kulta ihanista kuvista pojista! Komeet Varrikulta ja Peetsirakas, meidän rakkaat kultaiset veljet! Halit!

15. Ja todella ettei vaikeudet loppuisi, talon katto ei ole kestänyt näitä rankkasateita ja vuotaa sisään, näyttäisi että savupiipun ympärillä on jotain häikkää, rikki, irti. Laitoin kyselyjä kolmelle kattofirmalle ja sattuipas hassusti, yhden niistä myyntimiehet tulivat sattumoisin tänään pihaan. Nyt sitten odotellaan arviota ja mistä rahat siihen repäisee.
Täytyisi lähteä lenkeille mutta kun jos pistän nenänikin ulos niin alkaa sataa. Kaupassa kävin jo sateessa. Siis alkoi sataa kun avasin portin...
Facessä likkui tälläinen linkki, pitäisi olla 12 huonointa koiranruokaa siinä mainittu. Tiedä sitten?
18. Huomasin että Luukaksen tytär 'Tähti' Silimen Tähti Olen Minä oli tänään Heinolassa saanut sertin ja ollut PN2! Tuli hyvä mieli, näitä minun poikien lapsia on kovin vähän näyttelyissä käytettykin. Onnea paljon omistajalle ja kasvattaja-Sirkalle! Kuvassa Tuike ihan 'kesämekossa' mutta ei näkynyt tänään haittaavan! :) Kuva: Tea Lemmetyinen.
Arja ilahdutti minua Luukaksen tyttärenpojan Rion (Vauhtivimman Albert) kuvilla, kuvissa myös Rion 'pikkuveli' Rinti. Tuo Ranskan rannikolla otettu kuva pojista on upea!

Kattoasia masentaa hurjasti, mies kävi ja oli sitä mieltä että koko katto pitäisi uusia...mutta mistä rahat???
Päiville kiitos Topin ( Malinallin Heart Of Hope) 1-vuotis kuvista! Kuvissa myös Topin leikkikaveri Lassi. :) Minä huono kasvisäiti olen unohtanut Tytin poikien synttärit kokonaan, oikein paljon onnea ihanat mustat pojat näin jälkikäteen! Ikävä teitä!
21. Maanantaina kävin vähän säteilyä saamassa P-H Keskus-sairaalassa, nämä tekonivelet kuvataan kahden vuoden välein että nähdään missä kunnossa ovat, lääkäri katsoo ne myöhemmin ja saan kotiin tiedon. Proteesihoitajan kanssa keskustelua myös ja jäsenten taivuttelua, hyvältä tilanne näyttää siltä kantilta ja minun polvi kuulemma taipuu erittäin  harvinaisen paljon, hyvin harvalla kuulemma taipuu noin hyvin eli 140 astetta.
Sieltä poislähtiessä tein sitten 'huviajelun' Hollolan Tiilijärvelle eli menin väärään bussiin...
Samana päivänä kävi toinen mies katsomassa kattoa ja sanoi kuten ensimmäinen että ihan p...a on, mutta yritetään hätäapua eli korjata kattoluukku kun se on kuulemma ihan laho, jospa se auttaisi jonkin aikaa kun mistään en keksi kyllä sellaisia summia rahaa tähän hätään että koko katon saisi korjattua, mikä kyllä saattaa olla edessä jollain keinoin hyvinkin lähitulevaisuudessa. Katto siis on kummankin mielestä alkujaan tehty ihan väärin!
Hui kauhistus -punkkeja!
En ole vuosikausiin löytänyt punkkeja meidän koirista mutta joku päivä takaisin yhden Ellen silmäkulmasta jouduin poistamaan ja tänään oli myös Teddyn silmäkulmaan yksi kiinnittynyt. YÖK!
Ellen juoksun ollessa ohi saamme olla siltä asialta rauhassa ensi kevät talveen saakka.
Ja nämä pikkuvarkaat ovat alkaneet eteisestä (kun ovi on auki ulos) varastelemaan kenkiä ja sitten juostaan tuhattajasataa ne suussa ympäri pihaa.
22. Sydän läpättää vieläkin, pitää rauhoittua; näin sen uhkailijan n. 30 metrin päästä ja näki varmaan meidät, katseli sivulleen koko ajan, toivottavasti vähän edes hävetti. Tiedän nyt missä asuu, tuolla yhdellä poikittaiskadulla, Saunatiellä ja on aika uusi asukas täällä seudulla.
Ja sitä ennen aamulla sain suru-uutisia, pitkäaikaisen ystäväni Antin äiti soitti ja kutsui Antin siunaustilaisuuteen. Nuku rauhassa Antti!
Minä olen surkea lintujen tuntija...mitä lintuja nämä ovat? Niitä on aina iso lauma ja ne on joka päivä meidän pihalla. Liikkuvat vaan niin vikkelään ettei meinaa saada kuvia. Olisimpa saanut tänään niistä hienan kuvan kun tulin kaupasta kun istuivat kaikki vieri vieressä aidalla, kymmeniä. Mutta eihän tietysti ollut kameraa mukana ja kännykän kameran johto on kadoksissa. (kuten moni muu asia tässä talossa)
Tässä suloinen kuva Liisusta ja Tuikkeesta (Luukaksen tytär-Silimen Tähti Olen Minä) ja äiti-Riikka-Liisa kirjoittaa: Vähän huono kuva, kun kännykällä nappasin. Annoin tänään Tuiken Liisulle talutettavaksi ensimmäisen kerran. Tuike kun on niin luotettava, sen hihna ei kiristy vaikka pupu tai kettu menisi nokan edestä.  Metsässä Tuike toi Liisulle kepin ja istui eteen. Liisu sanoi "kulta" ja antoi pusun kuonolle. Ei tainnut Tuike saada ihan sitä mitä odotti . Tuikkunen on kuitenkin Liisun suosikkikoira. Perheessä on kolme collieta.

Koirilla on kova karvanlähtö, Teddynkin selkä on puolet entisestään. (hävinnyt läskit :))
Ja puiden lehdet alkavat saamaan väriä ja joitain jo putoilee alas! Syksy tulee.
Arja kertoi että ihan varpusiahan nuo ovat. :) Ja luin että elokuussa niiden suosikkiruokaa on Pihatar niminen kasvi ja meillähän tuota kasvaa pihassa.
Ilmankos viihtyvät niin hyvin.
Noista punkeista tuli mieleen, niin inhotti koko oliot että näin niistä painajaisunta, yhdellä koiristani oli niitä hirveästi, jollain kammalla niitä yritin huitoa pois.
Minulle tuli sähköpostin tälläinen koskettava tarina joka on totta. On vaan englanniksi, mutta kaikkihan osaavat englantia, eikö.

SOMETHING IN THE UNIVERSE THAT IS MUCH GREATER AND DEEPER THAN HUMAN INTELLIGENCE.

THE ELEPHANT'S JOURNEY TO PAY RESPECT, BUT HOW DID THEY KNOW?


Lawrence Anthony, a legend in South Africa and author of 3 books including the bestseller The Elephant Whisperer, bravely rescued wildlife and rehabilitated elephants all over the globe from human atrocities, including the courageous rescue of Baghdad Zoo animals during US invasion in 2003.
.
On March 7, 2012 Lawrence Anthony died.

He is remembered and missed by his wife, 2 sons, 2 grandsons and numerous elephants.

Two days after his passing, the wild elephants showed up at his home led by two large matriarchs.

Separate wild herds arrived in droves to say goodbye to their beloved man-friend.

A total of 31 elephants had patiently walked over 12 miles to get to his South African House.

Witnessing this spectacle, humans were obviously in awe not only because of the supreme intelligence and precise timing that these elephants sensed about Lawrence 's passing, but also because of the profound memory and emotion the beloved animals evoked in such an organized way: Walking slowly - for days -Making their way in a solemn one-by-one queue from their habitat to his house.

So, how after Anthony’s death, did the reserve’s elephants — grazing miles away in distant parts of the park — know?

“A good man died suddenly,” says Rabbi Leila Gal Berner, Ph.D., “and from miles and miles away, two herds of elephants, sensing that they had lost a beloved human friend, moved in a solemn, almost ‘funereal’ procession to make a call on the bereaved family at the deceased man’s home.”

“If there ever were a time, when we can truly sense the wondrous ‘interconnectedness of all beings,’ it is when we reflect on the elephants of Thula Thula. A man’s heart’s stops, and hundreds of elephants’ hearts are grieving. This man’s oh-so-abundantly loving heart offered healing to these elephants, and now, they came to pay loving homage to their friend.”

Lawrence 's wife, Francoise, was especially touched, knowing that the elephants had not been to his house prior to that day for well over 3 years!
But yet they knew where they were going..

The elephants obviously wanted to pay their deep respects, honoring their friend who'd saved their lives - so much respect that they stayed for 2 days 2 nights without eating anything.

Then one morning, they left, making their long journey back.


Makes you wonder about this great big beautiful world we are so fortunate to be a part of.

25. Tänään sitten oltiin luonnetestissä Ilonan kanssa, hyväksytyllä tuloksella +93 pistettä ja laukauskokematon. Oli kuuma ja pimeä huone oli ihan tappava, se oli koko päivän auringossa ollut parakki, ei olisi kauan mennyt kun sinne olisi nääntynyt. :) Päiville paljon kiitoksia kuvien otosta ja Merjalle kyydistä! Merjan Aino myös läpäisi hyväksytystä testin pistein +138.
Sanoi tuomari Ilonasta että kyllä on niin ystävällinen tyttö ettei ikinä tekisi kenellekään pahaa ei yhtään terävyyttä.

Tässä on sitten 'tuomionluku' :)
eli tuomari kertoo arvostelu perusteista.

28. Tuntuu että olen koko aika menossa vaikken haluaisi, viihdyn kotona! Perjantaina kaupungissa verikokeissa, sunnuntaina luonnetestissä Tuusulassa, tiistaina reumalääkärillä kaupungissa ja tänään oli surupäivä, oli Antin muistotilaisuus ja senjälkeen Antin äidin luona kahvilla. Nyt en mene mihinkään vähään aikaan ellei ole aivan pakko. Pitäisi siivota mutta en millään jaksaisi...
30. Syksy tulee, Lapissa alkaa jo ruska-aika pikkuhiljaa, kiitos Sirpa kauniista kuvista! Halit koko poppoolle!
Emilin nimipäivä kuvia - hoh-hoijaa! :)